Muistilista hautajaisten järjestäjälle

10 tärkeää asiaa

Muistilista hautajaisten järjestäjälle

  1. Hautajaisjärjestelyt aloitetaan ottamalla yhteyttä hautaustoimistoon
  2. Hautajaisten suunnitteluun vaikuttaa edesmenneen vakaumus
  3. Jäähyväishetki on mahdollisuus jättää edesmenneelle viimeiset hyvästit
  4. Hautajaiset järjestetään kuukauden sisällä
  5. Hautajaiset järjestetään useimmiten siunauskappelissa
  6. Papin tai puhujan varaaminen onnistuu helpoiten hautaustoimiston kautta
  7. Hautaustavaksi on valittavissa tuhkaus tai arkkuhautaus
  8. Hautapaikka valitaan hautausmaalta tai maa-tai vesialueilta
  9. Muistotilaisuus on edesmenneen viimeinen perhejuhla
  10. Hautaustoimisto auttaa valitsemaan jokaisen taloudelliseen tilanteeseen sopivan vaihtoehdon

1. Hautajaisjärjestelyt aloitetaan ottamalla yhteyttä hautaustoimistoon

Hautajaisjärjestelyihin voi ryhtyä heti kuolemantapauksen jälkeen ottamalla yhteyttä hautaustoimistoon, mutta kiirettä tälle ei ole.

Hautajaisten suunnittelu onkin hyvä aloittaa miettimällä rauhassa edesmenneen tahtoa hautajaisten suhteen. Toivoisiko hän siunausta kotikirkossaan tai tuhkiensa sirottelua kesämökilleen? Olisiko hänelle tärkeää, että muistotilaisuudessa syödään hienosti ravintolassa vai haluaisiko hän kahvittelut lähimmilleen kotona?

Tärkeimmät päätökset hautajaisten suhteen ovat hautajaisten ajankohdan ja pitopaikan päättäminen sekä hautaustavan ja hautapaikan valinta. Hautaustoimistosta sekä seurakunnan kirkkoherranvirastosta ja hautaustoimesta voi pyytää lisätietoja eri vaihtoehdoista ja saada apua päätöksentekoon.

Hautajaiset voidaan järjestää vasta sitten, kun hautauslupa on saatu sairaalasta. Hautausluvan allekirjoittaa kuoleman todennut lääkäri heti, kun kuolinsyyntutkinta on valmis. Hautajaisten suunnittelun voi aloittaa jo ennen tätä, mutta on hyvä huomioida, että lisätutkimukset, kuten ruumiinavaus, saattavat pitkittää hautajaisten järjestämistä jopa usealla viikolla. Jos lisätutkimusten tarve on epäselvä, on hyvä odottaa lopullista tietoa ennen hautajaisten ajankohdan lukkoonlyömistä. Hautaustoimistoon voi toki ottaa yhteyttä jo tässä vaiheessa.

Mikäli vainaja ei ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautajaisjärjestelyistään, huolehtii niistä ensisijaisesti leski (avio-tai avopuoliso) sekä lähimmät perilliset kuten lapset tai lapsenlapset, tai vaihtoehtoisesti muut sukulaiset tai ystävät.

2. Hautajaisten suunnitteluun vaikuttaa edesmenneen vakaumus

Jos vainaja kuului johonkin uskonnolliseen yhteisöön, järjestetään hautajaiset yleensä tämän uskontokunnan hautajaistapojen mukaan. Siviiliseremonian tai saattohetken kulun voi suunnitella vapaasti. Paikalle voi halutessaan tilata puhujan tai vaikkapa muusiikkiesityksen.

ValokuvausEvankelisluterilaisessa kirkossa siunaus kuuluu kaikille kuolemansa hetkellä kirkkoon kuuluville vainajille. Omaisten toiveesta ja jos on tiedossa, että vainaja olisi tätä halunnut, myös kirkkoon kuulumaton voidaan siunata luterilaisin menoin. Jos omainen tätä toivoo, kannattaa hänen ottaa yhteyttä vainajan asuinpaikan mukaiseen seurakuntaan tai vaihtoehtoisesti omaan kotiseurakuntaansa ja pyytää sieltä pappia siunaamaan.

Hautajaisia suunniteltaessa on hyvä muistaa, että hautajaisiin liittyy monia perinteitä ja uskomuksia, mutta niiden muokkaaminen nykyaikaiseksi on sallittua. Ohjenuorena on hyvä pitää edesmenneen omia toiveita, luonnetta ja mieltymyksiä. Esimerkiksi arkunkoristeen sijaan arkulle voi asettaa jonkin vainajalle rakkaan esineen tai käyttää vaikkapa useimmista seurakunnista saatavaa arkkualbaa.

Jos vainaja ei ole halunnut minkäänlaista seremoniaa, voidaan tuhkaus tehdä myös heti, ns. suoratuhkaus. Suoratuhkauksessa vainaja kuljetetaan sairaalan kylmiöstä suoraan krematorioon tuhkattavaksi ja mahdollinen muistotilaisuus pidetään sirottelun tai uurnanlaskun yhteydessä. Myös siunaus on mahdollista pitää vasta uurnanlaskun yhteydessä, mutta seurakunnat suosittelevat siunaustilaisuuden järjestämistä ennen tuhkausta. 

3. Jäähyväishetki on mahdollisuus jättää edesmenneelle viimeiset hyvästit

Jotkut omaisista haluavat sanoa edesmenneelle vielä viimeiset hyvästit. Jäähyväishetki järjestetään useimmiten ennen vainajan kuljetusta ja pitopaikkana on sairaalan kappeli.

Yleensä hautaustoimiston edustaja pukee tällöin edesmenneen ja asettaa hänet arkkuun, mutta halutessaan myös omainen voi osallistua pukemiseen. Edesmennyt voidaan pukea omiin vaatteisiinsa tai hautaustoimiston toimittamiin hautausvaatteisiin (valkoinen, yöpaidan omainen puuvillapaita ja sukat). Arkkuun voi jättää esimerkiksi kirjeen, valokuvia tai kukkia. Vaihtoehtoisesti jäähyväishetki voidaan järjestää myös siunaustilaisuuden yhteydessä siunauskappelin näyttöhuoneessa.

Pukemisen ja arkkuunlaiton jälkeen vainaja viedään siunauskappelin kylmiöön odottamaan siunausta tai jos siunaustilaisuutta ei pidetä, hänet kuljetetaan suoraan krematorioon tai haudattavaksi arkkuhautaan.

4. Hautajaiset järjestetään kuukauden sisällä

Hautajaiset järjestetään yleensä 2-3 vkon kuluttua kuolemasta, jotta kaikki järjestelyt ehditään tehdä rauhassa. Hautajaiset voidaan kuitenkin järjestää jo esimerkiksi viikon päästä kuolinhetkestä. Lain mukainen suositus on, että vainaja tulisi tuhkata tai haudata arkkuhautaan kuukauden sisällä kuolinpäivästä.

5. Hautajaiset järjestetään useimmiten siunauskappelissa

Hautajaiset pidetään yleensä hautausmaiden ja krematorioiden yhteydessä olevissa siunauskappeleissa, mutta ne voidaan pitää myös kirkossa, haudalla tai sairaalan kappelissa. Hautajaisten pitopaikka valitaan lähtökohtaisesti vainajan kotikunnan mukaisesti. Hautajaiset voidaan toki pitää kotikunnan ulkopuolella, mutta ulkopaikkakuntalaisille on usein eri veloitus. Helsingissä toimiva yksityinen Hietaniemen krematorio palvelee kotikunnasta riippumatta. Hautaustoimistosta voi pyytää apua eri vaihtoehtoja harkitessaan.

Isommissa kaupungeissa siunauskappeleiden ja hautapaikkojen varaukset tehdään keskitetyistä varauspalveluista, mutta kirkot varataan kunkin seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Sairaaloiden kappelitilojen varauksista vastaavat yleensä sairaalan vahtimestarit.

Helsingin seurakunnat

  • Siunauskappelin, papin ja kanttorin sekä hautapaikan varaaminen: Hautapalvelut p. 09 2340 6000 tai helsinki.hautapalvelut@evl.fi
  • Kirkon varaaminen: Kyseisen seurakunnan kirkkoherranvirasto

Espoon seurakunnat

  • Kirkon, papin ja kanttorin varaaminen: Varauspalvelut p. 09 8050 2601 tai varauspalvelut.espoo@evl.fi.
  • Espoon siunauskappelin ja hautapaikan varaaminen: Hautatoimisto p. 09 8050 2200 tai hautatoimisto.espoo@evl.fi.

Vantaan seurakunnat

  • Kirkon, papin ja kanttorin varaaminen: Vainajan kotiseurakunnan kirkkoherranvirasto
  • Hautapaikan varaaminen: Vantaan seurakuntien hautaustoimisto p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi

Uudenmaan alueen muut seurakunnat

  • Kaikki varaukset tehdään pääsääntöisesti seurakuntien kirkkoherranvirastoista ja hautaustoimesta

Muut vaihtoehdot

  • Hietaniemen krematorion siunauskappelit: Hietaniemen krematorio p. 09 605913 tai krematorio@krematorio.com
  • Sairaaloiden kappelit: Vahtimestarit

6. Papin tai puhujan varaaminen onnistuu helpoiten hautaustoimiston kautta

Pappi varataan yleensä vainajan kotiseurakunnan kirkkoherranvirastosta tai seurakuntayhtymän keskityistä varauspalveluista. Papiksi voi pyytää myös tuttua pappia. Siviilipuhujan voi varata esimerkiksi Proseremonioilta.

7. Hautaustavaksi on valittavissa tuhkaus tai arkkuhautaus

Hautajaistilaisuuden jälkeen vainaja joko haudataan arkkuhautaan tai tuhkataan. Omaiset voivat vapaasti valita hautaustavan. Pääkaupunkiseudulla suurin osa vainajista tuhkataan, mutta maanlaajuisesti arkkuhautaus ja tuhkaus ovat yhtä yleisiä hautaustapoja. Arkkuhautaus on varsinkin pääkaupunkiseudulla kalliimpi hautaustapa.

Jos hautaustavaksi valitaan arkkuhautaus, suoritetaan hautaanlasku heti siunaustilaisuuden jälkeen. Tällöin arkku kannetaan siunauskappelista hautapaikalle ja lasketaan alas hautaan. Apuna voidaan käyttää kuljetuskärryjä tai matkan ollessa pitkä, hautausautoa. Kantajiksi tarvitaan kuusi henkilöä. Hautausmaiden käytännöistä riippuen omaiset voivat osallistua arkun peittämiseen lapioimalla. Yleensä haudan päälle asetetaan haudan kansi ja kannen päälle kukat. Hautausmaan työntekijät hoitavat haudan peittämisen myöhemmin valmiiksi. Silloin, kun arkku haudataan jo olemassa olevaan hautaan, on omaisten hyvä muistaa, että paikalla oleva hautakivi on siirrettävä hautauksen ajaksi. Hautausmaa ei hoida hautakiven siirtoa vaan omaisen on itse se tilattava kiviliikkeeltä.

Tuhkaus, toiselta nimitykseltään polttohautaus, tarkoittaa ruumiin tuhkausta krematoriossa. Tuhkaus tehdään yleensä siunaustilaisuuden jälkeen. Arkku kuljetetaan siunaustilaisuudesta krematorioon, jossa tuhkaus tehdään reilun viikon kuluessa. Tuhkan säilytystä ja kuljetusta varten tarvitaan aina uurna. Uurnan voi hankkia omaksi hautaustoimistosta tai mahdollisuuksien mukaan käyttää krematorion tai hautaustoimiston lainauurnaa.

8. Hautapaikka valitaan hautausmaalta tai maa-tai vesialueilta

Jokaisella on oikeus tulla haudatuksi kotikuntansa hautausmaalle. Hautaus kotikunnan ulkopuolelle esimerkiksi sukuhautaan on yleensä mahdollista, mutta useimmiten kalliimpaa. Omaisten on hyvä muistaa, että vainajan tuhka on haudattava vuoden kuluessa tuhkauspäivästä yhteen paikkaan.

Eri hautausmailta löytyy erilaisia hauta-alueita, kuten sotaveteraanialue tai tunnustukseton alue, ja erilaisia hautausvaihtoehtoja. Hautausmaalta voi lunastaa oman arkku-tai uurnahautapaikan. Uurnan tai tuhkan hautaus voidaan tehdä myös muistolehtoon tai sirottelualueelle. Muistolehtohautaus tarkoittaa tuhkan hautaamista nurmipeitteen alle.Tämä tehdään yleensä ilman uurnaa. Jotkut muistolehdoista toimivat pelkästään sirottelualueina. Sirottelu tarkoittaa tuhkan sirottelua maan pinnalle. Kolumbaario eli uurnaholvi on tila, jossa säilytetään uurnia. Yksi vaihtoehto on myös joidenkin kirkkojen yhteydestä löytyvä kalliohauta eli ns. kirkkomuistolehto.

Vainajan tuhkat voidaan sirotella myös omalle maalle ja maanomistajan luvalla myös muille maa- tai vesialueille. Yksi yleistyvä sirotteluhautaustapa on merituhkaus. Tällöin tuhkat sirotellaan määrätyille merialueille kuten Helsingissä Harmajan majakan edustalle.

9. Muistotilaisuus on edesmenneen viimeinen perhejuhla

Muistotilaisuus pidetään, jotta omaisilla on yhdessä tilaisuus muistella edesmennyttä, kiittää hänen elämästään ja surra hänen poismenoaan. Muistotilaisuus pidetään yleensä heti siunaustilaisuuden jälkeen, mutta se voidaan vaihtoehtoisesti pitää uurnanlaskun tai sirottelun yhteydessä.

Yleisimpiä muistotilaisuuden pitopaikkoja ovat seurakuntasalit, ravintoloiden kabinetit ja muut juhlatilat sekä edesmenneen tai omaisten koti. Muistotilaisuuspaikan valintaan vaikuttavat vieraiden määrä ja toivottu tunnelma. Muistotilaisuuden ohjelmaan kuuluu perinteisesti adressien luku, virsien veisaus, musiikkiesitykset, lyhyet muistelukset, puheet sekä kahvi-ja ruokatarjoilu. Myös kotona järjestettävään muistotilaisuuteen voi tilata  pitopalvelun ja halutessaan tarjoilun. Hautaustoimistosta voi pyytää apua muistotilaisuuspaikan ja pitopalvelun valintaan.

Kuolinilmoitus on perinteinen tapa ilmoittaa kuolemantapauksesta ja kutsua vieraita siunaus-ja muistotilaisuuteen. Toinen virallisempi vaihtoehto on lähettää kutsukortit postitse. Seurakunnan jäsenten kuolemasta ilmoitetaan myös seurakunnan jumalanpalveluksessa sekä seurakunnan ilmoituksissa, jos omaiset eivät tätä kiellä.

10. Hautaustoimisto auttaa valitsemaan jokaisen taloudelliseen tilanteeseen sopivan vaihtoehdot

Hautajaisten kustannukset riippuvat suurimmaksi osaksi omaisten valinnoista. Osaan hautajaiskustannuksista kuten seurakuntien hautausmaksuihin tai krematoriokustannuksiin ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Hautajaiset maksetaan kuolinpesän varoista. Jos kuolinpesällä ei ole tarpeeksi varoja, voivat omaiset anoa sosiaalitoimelta apua hautajaiskuluihin. 

Hautajaisten keskimääräiset kustannukset

On arvioitu, että hautajaisten järjestäminen Suomessa maksaa kokonaisuudessaan keskimäärin 3500 euroa. Tämä summa sisältää hautaustoimiston kulut, kukat, seurakuntien hautauskulut, hautakiven, kuolinilmoituksen lehdessä, muistotilaisuuden järjestämisen tarjoiluineen sekä perunkirjoituskulut. Suurimmat kuluerät ovat hautakivi, kuolinilmoitus ja muistotilaisuus tarjoiluineen. 

Hautaustoimistojen osuus kuluista 

Hautaustoimistojen osuus hautajaisten kokonaiskustannuksista riippuu täysin siitä, mitkä valituista palveluista tilataan hautaustoimiston kautta. Minimissään hautaustoimistot toimittavat arkun, järjestävät vainajan pukemisen ja arkkuunlaiton sekä hoitavat tarvittavat kuljetukset. Yleensä hautaustoimistot hoitavat myös asioidenhoidon viranomaistahojen kuten seurakuntien ja sairaaloiden kanssa. Tälläisen hautajaiskokonaisuuden kustannus on esimerkiksi Funeralla 850 euroa. Tämän lisäksi hautaustoimistoilta voi tilata mm. uurnan, hautajaiskukat, kantajat, hautakiven ja kaiverruksen, kuolinilmoituksen, valokuvauksen, käsiohjelmat ja kutsukortit, pitopalvelun muistotilaisuuteen sekä musiikkiesityksiä. 

Seurakuntien hautauskulut

Seurakuntien hautauskustannukset vaihtelevat seurakunnittain ja koostuvat esimerkiksi tuhkauskuluista, erilaisista hautausmaksuista kuten haudan lunastuksesta, nurmikon hoidosta, nimilaatasta ja mahdollisesta siunauskappelin vuokrasta. Papin ja kanttorin palvelut siunaustilaisuudessa ovat ilmaiset kaikille, mutta kirkkoon kuulumattomilta peritään yleensä kappelivuokraa. Hautausmaksut ovat useimmiten kalliimmat ulkopaikkakuntalaisille. Tarkat tiedot seurakuntien hautausmaksuista saa suoraan kunkin seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautapalveluista.

Suunnittele ja varaa hautajaiset